Zephaniah Brazen

Nimi:
Zephaniah Brazen

Ikä:
40

Laji:
Ihminen

Sukupuoli:
Mies

Työ/Ammatti:
Hankki elantonsa sairaanhoitajana, nykyisin on koti-isä.

Taidot:
Kiharapää osaa antaa ensiapua ja muutenkin paikkailla vahingoittuneita. Hänellä on jonkin verran taipumuksia magiaan, muttei pysty mihinkään kovin vaikuttavaan.
Hänen kuulonsa on kehittynyt huippuluokkaan näön menetyksen jälkeen, ja Zeph osaa "kaikuluodata" tiensä läpi kiireisten katujen "helistimensä" avulla. Hän myös oppii muistamaan kulkureitit kohtuullisen hyvin – ja hahmottaa helposti tilan ympärillään.

Perhe ja läheiset:
Zeph kasvoi kadulla, ilman perhettä. Hänellä oli hyviä ystäviä vastaanotolla, jossa oli töissä, mutta nämä kuolivat epäonnisten tapahtumien seurauksena – lisää menneisyydessä.
Mies on naimisissa Nía Brazen Luseina Eneíntyttären kanssa, ja heillä on poika, nelivuotias Emile Carol Brazen Zephaniahinpoika.

Mukana kantamansa tavarat:
Zeph ei nyt kantele mukanaan normaalikansalaisesta poikkeavia tavaroita, mitä nyt hänellä on lähes aina takataskussa jonkinlaisia laastareita tai muita. Miehen kaulassa roikkuu avattava, soikionmallinen hopeariipus, jonka sisällä on toisella puolella vaimon ja toisella pojan hiuskiehkura.
Hänellä on myös usein jonkinlainen sokeainkeppi, usein helisevillä metallirenkailla varustettu sauva. Sanomattakin selvää että sitä voi käyttää myös itsepuolustukseen.

Lemmikit:
Kolmevuotias kissa Lyov. Kissa on luonteeltaan rauhallinen. Se kehrää usein ja harrastaa myös maukumista, mutta ei raavi lähes koskaan. Se on seurallinen ja usein jonkun tullessa kotiin se on heti ovella vastassa.

Luonne:
Zeph hiljainen ja ujo taiteellinen sielu. Hän pitää omasta rauhasta ja ihmisten seurasta yhtä paljon. Zeph on melko ystävällinen, hänellä on musta huumorintaju ja hän pitää yllätyksien tekemisestä. Rauhallisena luonteena Zephiä ei usein näe suuttuneena, mutta hän ei ole kivikasvo, vaikka tahtoisikin. Hän ei pidä tunteilla mässäilystä, eikä huuda tai itke koskaan ilman syytä – mutta kyllä ne rajat hänelläkin tulevat vastaan.

Hän uskaltaa avautua ihmisille nopeasti, ja hänestä saa luotettavan ja huolehtivan ystävän. Mies on myös enemmän kuuntelija kuin puhuja, ja ahdistuu jos joutuu yleisön eteen.
Hänessä on filosofin vikaa, ja kiharapää miettii usein asioita joita muut eivät.

Zeph on maailmanpelastajatyyppiä, auttaa ihmisiä mieluusti. Siksi ammatti oli oikea täysosuma, ja hän saattoi itsensä usein hengenvaaraan – vähän varomaton kun on - tuntemattomienkin takia.
Miekkonen ei ole se kaikista aloitekykyisin yksilö, ja varsinkin sokeuduttuaan on ollut hieman syrjäänvetäytyvä. Hän ei pidä siitä, että tarvitsee apua tai että ei voi aina tehdä vastapalvelusta. Sokeus onkin tavallaan arka paikka, vaikka herra vitsaileekin siitä – ja iästään – paljon.
Hän pelkää usein muiden mielipiteitä, ja Zeph myös pelkää joutuvansa pettymään elämässään, eikä vihaa mitään muuta enemmän kuin petetyksi tulemista.

Harmaasilmäinen on siis hyvin lempeä, eikä tekisi pahaa kärpäsellekään.
Usein hän kokee itsensä voimattomaksi, ja siksi rukoileekin keskivertoa useammin.
Zeph yrittää aina nähdä hopeareunuksen kaikessa, ja löytää kauneutta arkisissakin asioissa. Hän vaipuu helposti epätoivoon mutta luovuttaa harvoin.

Ulkonäkö:
Zeph on hyvin säilynyt, eli näyttää yhä kolmekymppiseltä.
Kiharapää on huomattavat 191 senttiä pitkä, ja hänen solakkuutensa saa hänet näyttämään vielä pidemmältä. Ruuminrakenteeltaan hän on hoikka ja jäntevä, mittasuhteilta sopusuhtainen, hänellä on pitkät jalat ja vahvat kädet.

Hänen leukansa on melko vahva ja kasvot pitkänmalliset, tuoden mieleen puolhaltian. Miehellä on raskaat luomet, suuret "riippu"silmät(eli vastakohta itämaisen vinoille silmille, ne "valahtavat" alaspäin nenästä poispäin mentäessä) ja tuuheat mustat ripset. Kulmakarvat ovat siistit ja voimakaat, luonnostaan hieman vihaisennäköisessä kulmassa silmiin suhteutettuna. Hänen nenänsä on keskikokoinen ja suora, huulet taas paksut.

Zephin hiukset ylettyvät reilusti olkapäiden yli, ja ne roikkuvat sekaisesti hartioiden kummallakin puolella. Ne ovat tummanruskeat, sävy vaihtelee mustanruskeasta suklaaseen, ja ne ovat hyvin paksut ja tuuheat. Pitää kai mainita niiden olevan löysinä korkkiruuvikiharoina.

Zephin kasvoilla on usein miettivä ilme, joka saa hänet näyttämään surulliselta. Kasvot ovat komeankauniit ja tavallaan aatelisenoloiset.

Silmien väri on kuulas tuhkanharmaa, ja sokeus ei ole niin selvästi havaittavissa kuin luulisi.
Niiden alla on usein hädin tuskin havaittavat varjot huonosti nukuttujen öiden takia.

Yllään Zephillä on usein musta, v-kaula-aukkoinen, hieman nukkavieru päällyspikkutakki, suorat mustat housut, mustat nahkakengät ja takin alla valkoinen pitkähihainen paita, jonka kaulus nousee ihonmyötäisenä aivan korvien alapuolelle. Siinä on pieni musta napitus kauluksen yläreunasta helmaan. Hän pitää myös usein hanskoja.
Vaatetus kuitenkin vaihtelee, pysyen hyvin mustavalkoisena ellei sitten miehen vaimo ole päättänyt pukea kultaansa johonkin värikäämpään.

Zephaniah harvemmin kulkee paidattomana, sillä hänen selässään on iso musta tatuointi, jälki hänen villistä nuoruudestaan – ja rehellisesti sanottuna hän häpeää sitä.

Menneisyys:
Jostain syystä Zephaniahin vanhemmat eivät halunneet pitää häntä, ja poika hylättiin kadulle kaksivuotiaana. Hän varttui huonoissa oloissa, katulasten yhteisössä. Eräs kirkko kuitenkin tapasi jakaa ruokaa ja tarjota suojaa vähäosaisille, ja niin tuo lauma selvisi hengissä. Suurin osa Zephin ystävistä kuoli ennen viidettätoista ikävuottaan, ja mies itse sekaantui erääseen jengiin. Murtopuuhat, taskuvarkaudet ja muut vielä menettelivät, mutta kun lempeä sielu joutui vahtimaan selustaa kun isommat pojat tappoivat toisen jengin jäsenen homma riitti. Onneksi Ambrode Lissauer – niminen lääkäri otti tämän miehenalun siipiensä suojiin vaimonsa Lakeshan kanssa, ja aikuisena Zeph työskenteli heidän yksityisellä klinikallaan.

Valitettavasti, koska Ambrode tahtoi auttaa kaikkia taustoista huolimatta, hän sai kuningattaren vihat päälleen hoidettuaan erään rikollisen (tai useammankin) kuntoon. Tämä lähetti sotilaansa polttamaan paikan ja vangitsemaan kaikki työntekijät. Zephaniah kuitenkin pääsi karkuun – mitä nyt sokeutui maagin heitettyä aivan liian voimakkaan valopommin aivan liian lähelle häntä.
Onneksi häntä tai muita mahdollisia karkuun päässeitä ei etsitty, sillä kuningattaren verenhimo tyydyttyi Lissauerin pariskunnan lähettämisellä Cehnennemiin.

34-vuotiaan ja vasta sokeuteen totuttelevan kiharapään korjasi talteen Nía Luseina Eneíntytär, sotilas joka oli siinä samalla kouluttautunut parantajaksi. Lempeä nainen auttoi hänet pahimman järkytyksen ja ystävien kuoleman surun yli, ja he rakastuivat siinä samalla toisiinsa.
Viisi vuotta sitten he menivät naimisiin, ja neljä vuotta sitten heille siunaantui poika. Perheeseen tuli myös karvainen lapsi vuoden ensimmäisen jälkeen.

Muuta:
Zeph on yhä melko katkera näkönsä takia, muttei erityisemmin vastusta kuningatarta - mitä nyt on hiljaa eri mieltä tämän julmuuksista.
Hän pitää todella paljon mansikoista ja mustasta kahvista. Marjojen lisäksi hän ei pidä oikein mistään makeasta.

Huonot puolet:
Huonohko itsetunto, sokeus, kykenemättömyys sanoa pojalleen ei.

Jumalat:
Hän palvoo kaikkia tasapuolisesti.

Hyvä/paha:
Hyvä.

Läpiiiiii~ Todellakin
Ahhh, Zeph <3

Kyllä, Zeph ^^