Nuodeme

Nuokku
 
PääsivuPääsivu  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Nía Brazen Luseina Eneíntytär

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Lotengo
Ylidemoni
Ylidemoni
avatar

Viestien lukumäärä : 431
Ikä : 24
Nainen
Paikkakunta : Korvessa
Huumori : Likainen
Rekisteröitynyt : 10.08.2008

ViestiAihe: Nía Brazen Luseina Eneíntytär   Ti Syys 09, 2008 7:26 pm

Nimi: Nía Brazen Luseina Eneíntytär

Ikä: 26

Laji/rotu: ihminen, maagi

Sukupuoli: nainen

Työtausta ja ammatti: On koulutettu sotilaaksi ja siinä sivussa parantajaksi. Mennyt kouluun 6-vuotiaana ja valmistunut 18-vuotiaana. Toimii kuningattaren palatsissa vartijoiden johtajana.

Taidot: Osaa käyttää miekkaa erinomaisesti ja parantaa taikavoimillaan siinä sivussa. Ei ole läheskään yhtä hyvä parantaja kuin sotilas. Omaa taistelurefleksit, jotka toimivat kaikissa tilanteissa. Nukkuu lähes aina koiranunta ja herää pienimpäänkin ääneen.

Perhe ja läheiset: Äiti Eneí Luseina Minéntytär, isä Fruh Luseina Dar˙npoika, veljet Cen Luseina Fruhinpoika ja Ran Luseina Fruhinpoika. Pitää läheisesti yhteyttä perheensä kanssa ja vierailee heidän luonaan silloin tällöin. Hän on naimisissa Zephaniah Brazenin kanssa ja hänellä on poika nimeltä Emile Carol Brazen Zephaniahinpoika.

Hahmosi tavarat: Miekka, joka kulkee aina kotoa lähdettäessä mukana lantion sivulla olevassa huotrassa ja saappaissa olevat tikarit.

Lemmikit: Kolmevuotias kollikissa nimeltään Lyov, mutta Nía kutsuu lemmikkiä usein vain katiksi, kissaksi tai elukaksi. Ulkonäkö tässä. Kissa on luonteeltaan rauhallinen. Se kehrää usein ja harrastaa myös maukumista, mutta ei raavi lähes koskaan. Se on seurallinen ja usein jonkun tullessa kotiin se on heti ovella vastassa.

Luonne: Nía on rauhallinen ja laskelmoiva persoona ja hän ei pidä turhista hätiköitsijöistä. Kaikenlainen kova meteli inhottaa häntä suuresti ja siksi hän pyrkiikin välttämään tilanteita, joissa joutuisi suuren metelin keskelle. Yleensä ihmiset näkevät hänet hiljaisena ja sulkeutuvana persoonana, mutta he eivät osaa katsoa tarpeeksi tarkasti. Nía ei vain yleensä koe tarvetta avata suutaan, mutta silloin, kun hän sen avaa sieltä tulee ulos vain tarkasti harkittuja ja useimmiten hyvin järkeenkäypiä kommentteja ja mielipiteitä. Jos vain mitenkään mahdollista hän välttää tilanteita, joissa joutuisi kaiken keskipisteeksi ja huomion kohteeksi. Usein hän vaipuu ajatuksiinsa pitkiksikin ajoiksi ja silloin häneen on vaikea saada minkäänlaista kontaktia ulkopuolelta. Tämä nuori nainen mietiskelee lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä ja jos joku saisi tietää hänen kaikki ajatuksensa hänet vietäisiin mitä todennäköisimmin suoraan hullujenhuoneelle. Níalla on erityinen kyky päästä perille tapaamistaan henkilöistä ja heidän luonteistaan hyvin nopeassa ajassa. Jo pelkän tunnin tai parin tutustumisen jälkeen hän osaa tehdä lyhyen kuvauksen toisen luonteesta ja päällimmäisistä tavoista. Kuitenkin hän on hyvin epävarma muiden henkilöiden seurassa eikä tutustu omasta aloitteestaan muihin ihmisiin. Rauhallisuutensa vuoksi hän ei suutu ulkoisesti, mutta sisällä hänellä saattaa kiehua pitkäänkin. Hän on myös erittäin taitava keksimään ihmisille nasevia ja pisteliäitä kommentteja, joiden avulla hän purkaa heihin kiukkuaan. Kyseessä oleva naisihminen pitää musiikkia lähes elämänään. Hän osaa soittaa muun muassa poikkihuilua (keskiaikainen puusta valmistettu, josta puuttuvat nykyisen poikkihuilun läpät) ja psalttaria (cembalon ja pianon esi-isä. Siinä on puinen kehikko ja sitä soitetaan kieliä näppäilemällä). Hänen lauluäänensäkään ei ole hassumpi ja hänet löytää usein hyräilemästä tai lauleskelemasta jotain, yleensä omatekemäänsä, laulua. Hän pitääkin laulujen kirjoittamista yhtenä tärkeimmistä harrastuksistaan ja tekeekin sitä niin usein kuin vain pystyy. Nía on yllättävän pitkävihainen vaikka se ei muille kuin vihan kohteelle yleensä näykkään. Hän kaivaa yleensä hänet suututtaneesta ihmisestä kaiken tiedon minkä löytää ja käyttää sitä sitten hyväkseen piinatakseen häntä. Piinaaminen tulee ilmi yleensä pienillä, mutta syvälle ulottuvilla kommenteilla, joita Nía sähisee suututtaneelle aina kun vain pystyy. Neitimme on erittäin keskittymiskykyinen ja tarkkasilmäinen. Hänen mielensä on lähes aina auki kaikelle uudelle ja hän kunnioittaa vanhempia ja oppineempia ihmisiä sekä luontoa suuresti

Ulkonäkö: Nían piirteet ovat hyvin pehmeät ja ystävälliset. Hänellä on ovaalit kasvot ja melko vaalea iho. Kasvoja koristavat mantelinmuotoiset, väriltään ruskeat silmät ja melko pitkät, tummat ripset. Nenä näissä kasvoissa on malliltaan hieman hyppyri ja kooltaan pieni. Nuoren neidin huulet ovat väriltään aivan vaaleaa punaista ja ne ovat pitkät ja kapeat. Ylähuulen linja on selkeä ja suun perusilme vetää suupielet hieman ylöspäin. Tämä piirre tuo kasvoille alituiseen iloisen vaikutelman. Kulmakarvat Nía on huolitellut ohuiksi ja kaareviksi. Kulmatkin ovat hyvin vaaleat. Hänellä on melko korkeat poskipäät ja hänen korvansa noudattavat melko tiukasti pään linjaa. Ruumiinrakenteeltaan tämä nuori nainen on hoikka, mutta ei kuitenkaan langanlaiha. Pituutta hänellä on noin 170 senttimetriä. Hänellä on pitkät jalat ja lyhyt selkä. Nía on pienirintainen ja kapealantioinen ja tämä seikka häiritsee häntä suuresti. Hänellä on hieman keskivertoa pidempi kaula ja kapeahkot hartiat. Kovin paljon lihaksia tällä neidillä ei ole, mutta hänen jalkansa ovat silti hyvin vahvat ja tästä syystä hän on erittäin hyvä juoksemaan. Hänen käsissään ei ole niin paljon voimaa, mutta tarpeeksi siihen, että hän pystyy kiipeämään lyhyitä matkoja. Níalla on hieman lapaluiden alapuolelle ulottuvat vaaleat hiukset, joita hän yleensä pitää pitkällä letillä, jonka on sitonut kiinni mustalla nauhalla. Hänessä ensitapaamisella pistää varmaankin eniten silmään ystävällisen olemuksen lisäksi oikealla puolella kasvoja keskellä poskea oleva arpi, jonka alkuperästä hieman lisää menneisyydessä. Hänen nenänvarttaan koristavat pisamat ja hänellä on vasemman silmän vieressä neljä luomea, jotka muodostavat täydellisen neliökuvion. Jos näet tämän nuoren neidin jossain hän on mitä luultavimmin pukeutunut pitkiin ruskeisiin housuihin, joiden leveät lahkeet on työnnetty pitkävartisten, mustaa nahkaa olevien saappaiden varsiin ja pitkähihaiseen, korkeakauluksiseen, tummanvihreään paitaan. Tämän asusteen lisäksi hänellä on usein käsissään ohuet, mustat hansikkaat, jotka yltävät hieman kyynärpään alapuolelle. Näiden hansikkaiden varret ovat kuitenkin useimmiten työnnetty pitkähihaisen hihojen sisälle, joten niiden pituutta ei huomaa. Kylmemmällä säällä Nía vetäisee tämän asustuksen päälle vielä puoleen reiteen olevan ruskean, pitkähihaisen takin, joka on valmistettu paksusta ja pehmeästä kankaasta. Se suljetaan edestä tummasta puusta valmistettujen vahvojen hakasten avulla. Tämä takki pitää omistajansa hyvin lämpimänä, sillä se suojaa tuulelta ja kylmyydeltä. Joissain hieman harvinaisemmissa tapauksissa nainen saattaa painaa päähänsä mustan, leveälierisen, hieman stetsonia muistuttavan hatun. Tämä asu ei kuitenkaan ole hänen ainoansa, joten neiti on mahdollista bongata myös muissa vaatteissa.

Menneisyys: Eräänä talvisena aamuna kellon lyödessä noin seitsemää ja taivaan muuttuessa aamuauringon paisteesta oranssiksi syntyi erään kohtalaisen rikkaan perheen kolmas lapsi. Vielä synnytyksestä rasittunut äiti sai vihdoin käsivarsilleen kauan sisällään kantamansa lapsen ja hymyili onnellisena. Paikalla olleet ihmiset kysyivät äidiltä minkä nimen hän haluaisi antaa lapselle.
”Nía”, äiti sanoi ja silitti vastasyntyneen poskea, ”Hän on ilmiselvästi Nía.” Onnen kyynelet valuivat synnyttäneen kasvoille hänen tarkkaillessa lapsensa piirteitä tämän katseen harhaillessa ympäri huonetta pystymättä vielä kohdistumaan mihinkään.
Nían isä oli hyvin ankara mies, joka vaati jokaiselta lapseltaan kuria ja järjestystä. Tämän tiukassa ohjauksessa sekä perheen nuorimmainen että hänen kaksi vanhempaa veljeään oppivat noudattamaan kunnollisia käytöstapoja ja kunnioittamaan vanhempia ja oppineempia henkilöitä. Ollessaan lapsi neitimme kulki mielellään äitinsä kanssa pitkin talonsa lähimaastoja ja oppi erilaisia luonnon ihmeitä. Äitinsä opastuksella hän oppi tuntemaan useat syötävät kasvit ja hän oppi myös kunnioittamaan luontoa kaikessa sen voimassa ja valtavuudessa. Pieni tyttö kasvoi isommaksi oppien jatkuvasti uutta, mutta jostain syystä muuttuen aina vain hiljaisemmaksi ja huomaamattomammaksi. Jo noin neljän vuoden iässä Nía löydettiin usein ajatuksiinsa uppoutuneena milloin mistäkin. Kun tätä alkoi tapahtua yhä useammin ja useammin hänen isänsä päätti, että tytölle oli saatava jotain aikaa vievää tekemistä. Ensin he laittoivat ainoan tyttärensä ratsastuksen opetukseen, mutta hevoset, joilla hän yritti ratsastaa, eivät jaksaneet innostaa häntä. Tyttö ilmaisi kiinnostuksensa hevoskotkia kohtaan, mutta vanhemmat pitivät eläimiä liian arvaamattomina ja vaarallisina ainokaiselle tyttärelleen. Tytölle virikkeiden keksiminen unohdettiin noin puoleksitoista kuunkierroksi tämän ratsastusfiaskon jälkeen. Kuitenkin neitokaisen ajatuksiin uppoaminen vain jatkui ja voimistui. Lopulta hänen isänsä sai tarpeekseen tästä ja otti Nían mukaan miekkailuopetukseen. Tytön käsien heikkouden vuoksi hänen miekakseen siunaantui erittäin terävä yksiteräinen miekka, joka on paljon muita miekkoja kevyempi. Hitaasti, mutta varmasti neiti oppi käyttämään miekkaansa ja lopulta ollessaan noin yhdentoista vuoden iässä hän osasi hallita miekkaansa erittäin taidokkaasti. Lupailin tuolla ulkonäkö osiossa kertoa hieman taustaa hänen poskessaan olevalle arvelle, joten se tulee sitten tässä.
Nían ollessa seitsemän vuoden ikäinen hän oli jälleen miekkailutunnillaan. Nyt hän kauan odotettuaan pääsi taistelemaan veljiensä kanssa. Turvallisuus oli tietenkin otettu huomioon ja kuolemanvaaraa ei kenelläkään ollut. Heidän aloittaessaan taistelun kello oli noin yhdeksän aamulla. Kovasta harjoittelusta huolimatta nuori tyttönen ei pärjännyt kunnolla vanhemmille veljilleen vaan jäi kokoajan pahasti alakynteen. Taistelu oli kovaa ja hiki virtasi kunnes lopulta pieni tyttö kaatui kukistettuna maahan isompien sanoessa, että hän tarvitsisi vielä paljon lisää harjoitusta. Kello oli nyt noin yksitoista. Tyttö tuhahti ja ponkaisi itsensä ylös yrittäen vielä käydä vastustajiensa kimppuun.
”Sinun täytyy osata perääntyä ajoissa ja ymmärtää milloin vastustaja on sinua vahvempi”, veli sanoi pysäyttäessään hänen miekkansa liikkeen omallaan, ”muuten voit saada haavan.” Veli otti kiinni siskonsa leuasta ja painoi oman miekkansa tämän poskea vasten.
”Toivottavasti ymmärrät”, hän sanoi ja veti syvän viillon sisarensa poskeen. Nía on aina pitänyt tätä arpea jotenkin muistutuksena siitä, että mitään ei saa ilmaiseksi. Kaikki vaatii kovan harjoittelun ja työn.
Kuusi vuotta sitten Nía törmäsi sokeaan Zephaniah Brazeniin, jolla ei ollut elämässään ihan helppoa. Nainen auttoi tämän elämässä eteenpäin ja pari rakastui siinä samalla. Vuoden kuluttua tästä he menivät naimisiin ja ovat olleet nyt viisi vuotta onnellisesti naimisissa. Neljä vuotta sitten heille syntyi suloinen poika, joka sai nimekseen Emile Carol Brazen Zephaniahinpoika.
He asuvat tätä nykyä Melekissä lähellä kuningattaren palatsia.

Muuta: Nía pitää yksiteräistä miekkaa ehdottomana vakioaseenaan. Se on se ase, jota hän käyttää parhaiten ja yksi niistä harvoista käsillä käytettävistä aseista, jonka käyttö ei häiriinny käsien heikkoudesta. Naisenalku on aina halunnut omistaa aarnikotkan, mutta rikkaasta syntyperästään huolimatta hänelle ei ole sellaista suotu. Neidillemme tyypillinen kävelytyyli on ehdottomasti eräänlainen niin sanottu ”kettukävely”, jonka ansiosta hänet tunnistaa jo kaukaa. Kettukävelyn selittäisin ehkä näin: Joka askel astutaan helminauhassa, jolloin jalat menevät täysin samassa linjassa toistensa kanssa. Tätä kävelytyyliä odotetaan yleensä korkokenkiä käyttäviltä naisilta. Maahan tästä jää jälki, joka todella muistuttaa ketun jättämää helminauhajälkeä.

Huonopuoli/-puolet: Tuo tietynlainen ujous ja arkuus. Myös omiin ajatuksiin vajoaminen voi aiheuttaa ongelmia. Käsien heikkous on myös mielestäni huono puoli.

Hyvä/Paha: Hyvä

Jumala/t: Aika ajoin jokainen heistä.


Sotilasosa


Sotilasarvo: Eversti

Univormu: Univormuun kuuluu tummanruskea löysä T-paita, tummanvihreä lievästi maastokuvioinen pitkähihainen takki, jossa on paljon taskuja, ja jonka hihansuut on käännetty ja niistä näkyy takin ruskea vuori. Käännökset pysyvät paikallaan kultaisilla napeilla. Asusteen housut ovat samaa sävyä kuin takki ja niiden pitkät lahkeet on käännetty samalla tavalla kuin takin hihat. Kenkinä käytetään tummanruskeita nahkasaappaita, joiden varret on laitettu lahkeiden sisään. Asusteeseen kuuluu myös pari paksuja ruskeita hanskoja, jotka pitävät hyvin kylmää.

Arvomerkit: Kauluslaatta on suunnikkaan muotoinen ja siinä on kuvattuna oranssilla pohjalla viisilehtinen punainen kasvi. Hihalaatassa on sama kuvio pienempänä. Takin rinnassa näkyy vielä hieman Mannerheim-ristiä muistuttava kunniamerkki, jonka Nía sai uskollisesta palveluksesta kuningatartaan kohtaan pelastettuaan kuningattaren salamurhaajalta.

Tehtävä: Everstin tyypillisiä tehtäviä sodan aikana on esimerkiksi rykmentin tai prikaatin komentajana toimiminen sekä ylimpien esikuntien komentajatehtävät. Nía vastaa myös linnan turvajärjestelyistä sekä linnan vartijoiden käskyttämisestä.

_________________
Oh I love you, maybe
And I hope it goes away
Oh, how I want you daily
I know it's gonna stay
Haluatko vampyyriksi?
Takaisin alkuun Siirry alas
http://www.freewebs.com/begeerte
 
Nía Brazen Luseina Eneíntytär
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Nuodeme :: Liittyminen ja ongelmat :: Hahmot-
Siirry: